Kevät-kesä-syksy

Edellistä kirjoitusta en halunnut "sotkea" meidän muilla kuulumisilla, joten kirjoittelen niistä oman tekstinsä.
Tämä teksti on ollut luvattoman kauan luonnoksissa, pahoitteluni. Mutta nyt koitan kirjoittaa meidän kaikki kuulumiset ajantasalle :)

Touko- ja elokuussa meille kuoriutui yhteensä 8 tipua! Kaksi toukokuussa kuoriutunutta, Kinder ja Surprise, osoittautuivat kanoiksi (jes!) Elokuussa kuoriutuneista toinen oli mennyt jostain kolosesta lampaiden puolelle ja löytyi siten kuolleena, toinen tipu, joka oli nuorin, on kadonnut jäljettömiin. Epäilen että joku pienpeto on yöllä käynyt pienen tipusen nappaamassa :( Loput 4 elokuussa kuoriutunutta ovatkin kasvaneet kovasti. Vielä en täydellä varmuudella osaa sanoa ovatko he kukkoja vaiko kanoja. Meille kuoriutui ekaa kertaa musta tipu, joka ristittiinkin Mokaksi :)

Mokka sisaruksensa kera

Kesäkuussa tyttären Toffo-pupu päästettiin autuaammille porkkanamaille. Nöpö-pupu muutti alakertaan seuroihin ettei tarvitse olla niin paljoa yksin varsinkaan syksyllä kun koulut jatkuvat ja tyttären koulupäivät pidentyvät. Nöpöstä onkin kuoriutunut oikea seuraneiti, joka yrittää kovasti tehdä tuttavuutta Luke-kissan kanssa.

Alkusyksystä myös meidän viljakäärme luikerteli paremmille hiirimaille.

Huhhellettä, heinäkuussa oli useampana päivänä +30 astetta (ja meni se kyllä ylikin). Ulkona käväisimme pikaisesti ja viihdyimme suurimmaksi osaksi sisätiloissa tuulettimien äärellä. Klaaralla otin käyttöön viilentävän alustan, jonka laitoin sen yhdelle lemppari makuupaikoista. Harjikset eivät alusesta välittäneet, ennemmin yrittivät tehdä siihen pesän, joten luovutin alusen käytön heillä (alustaa ei saisi kuopia). Märällä, vilpoisalla pyyhkeellä pyyhin koko porukkaa. Toimenpide ei saanut suuria hiphiphurraa-huutoja aikaiseksi, mutta selkeästi koirien olotilat helpottuivat.

Osaltaan siksi kirjoituksen julkaiseminen (ja valmiiksi kirjoittaminen) on venynyt kun odottelin Aadan uurnaa. Aadan kuolinpäivänä päätin, että en odota uurnaa (jos näin karkeasti voin sanoa), sillä tiesin että kesäaika pidentäisi uurnan kotiin saamista. Kun uurnaa ei kuulunut, aloin  jo olemaan hieman malttamaton ja kävinkin sitä jo kerran kyselemässä. 9-viikkoa oli kyllä todella pitkä aika odottaa Aadaa kotiin. Jotenkin tuo uurnan kotiutuminen on iso osa surutyötä ja sen kotiutuminen vie surua taas eteenpäin.

Jami, Elmo ja Aada <3

Minulla on Jamin, Elmon ja Aadan uurnat hyllyllä, jossa on mm. koirien vanhoja leluja sekä muutama muu itselle surun hetkellä tärkeä esine, posliininen kultainennoutaja jolla on Jamin kaulapanta kaulassa, Jamin ja Elmon valokuva. Aadan uurnasta vielä puuttaa nimiplakaatti. En yhtään muista mihin olen sen silloin laittanut säilöön, kun se tipahti Aadan pannasta.

Kiirettä on myös pitänyt uuden kanala-lampolan remppaamisessa. Viime syksynä emme päässeet juuri alkua pidemmälle miehen olkapääleikkauksen vuoksi. Ja hyvä niin, koska jos olisin viime syksynä kiireellä tuon tehnyt valmiiksi niin kyllä olisi tänä kesänä harmittanut. Nyt on ainakin ollut aikaa suunnittelulle. Toiveissa olisi, josko saisimme homman valmiiksi viikonloppuna. Vielä pitäisi kalkkimaalit laittaa toiseen kertaan sekä tehdä sähkötyöt. Sitten pääsenkin tyttären kanssa vähän shoppailemaan uusia ruokinta- ja vesiautomaatteja :D

Vesivaneria ja kalkkimaalia

Klaaran nappulaa olen koevaihtamassa Hill's:tä 1st Choicen Hypoallergenic-ruokaan. Hill's vaikutti alkuun passelilta ruualta, mutta kesän aikana uloste oli usein löysähköä. Löysyys korjaantui maitohappobakteerikuureilla. Alkusyksystä uloste alkoi olemaan löysää ja vihertävää ja jotenkin alkoi tuntumaan ettei Klaara saanut ruuasta enään sitä hyötyä irti, mitä se oli aikaisemmin saanut. Maitohappobakteeri ei liiemmin auttanut ulosteen koostumukseen (edelleen oli löysähköä) eikä väri muuttunut. Hill's:n ruokaa olen tilannut ulkomailta, eikä se ole millään muotoa halpa ruoka ja näin lahopäiselle emännälle kuin minä, koin tuon tilaamisen hankalaksi. Usein sain jännätä ehtiikö ruoka loppua ennenkuin uudet pussit tulee. Aikani mietin tämän ruokinta-asian etenemistä ja päädyin sitten hakemaan 1st Choicea kokeiluun kun vielä Hill's:ä oli jäljellä niin sain kivasti sekoiteltua niitä keskenään. Klaara on nyt hieman vajaan viikon syönyt Hill's 1st Choice-sekoitusta (ja lisukkeena maitohappobakteereita) ja ilokseni voin todeta, että niin ulosteen väri kuin koostumus on muuttunut parempaan! Sain myös Klaaralle lisättyä lohiöljyn ruokavalioon. Määrällä ei kauheasti juhlita, mutta yritän määrää saada lisättyä syksyn aikana.
En usko, että Klaaralla on ruoka-aineallergioita. Sen sijaan uskon alkuvuoden verikoetuloksista esiin tulleen jonkinlaisen vian ohutsuolessa. Lisäksi vahvasti epäilen taipuvaisuutta refluksiin. Refluksi ja närästys on onnekseni pysyneet poissa. Tosin pari kertaa koitin lisätä oliiviöljyä ruokaan ja se selkeästi aiheutti nousuja. Vika saattaa olla liian suuressa (tai noh "suuressa") öljymäärässä per kerta, mutta sen jälkeen tuumasin ja uskaltauduin koittamaan lohiöljyä. En tiedä onko Hill's:n ruoka liian kuivakkaa, mutta Klaaran iho kuivui keväällä ja varsinkin karvanlähdön aikaan, mitä ei ole aikaisemmin tehnyt. Joten toivon että öljylisästä olisi enemmän apua kuin haittaa. Mielestäni Hill's:n ruoka ei myöskään ole Klaaran lihaksistolle riittävä sapuska. Syksyn tavoitteena onkin saada kadotettua lihasmassaa takaisin.
Ja tästä pääsen "aasinsillalta" siihen, että saatan vielä vaihtaa Klaaran ruuan kertaalleen, koska Klaara ei mielestäni tarvitse hypoallergista ruokaa, vaan tärkeintä olisi että se on hyvin sulavaa (mitä nämä allergiaruuat ovatkin). Näihin vaihtoehtoihin en ole vielä tutustunut, VIP-Storen myyjän kanssa vain tuli puheeksi ja sanoi että muitakin vaihtoehtoja on. Katsellaan kuinka meidän käy :) Ruuanvaihto ei kuitenkaan ole heti-nyt-ajankohtainen ja vielä olemme "tunnustelu"-vaiheessa uuden nappulan kanssa. Alku ainakin on vaikuttanut hyvältä. Ja tokihan toiveissa olisi saada lihojakin lisukkeeksi. Kesällä annoin paistettua kanaa muutamana päivänä ja vatsa toimi eikä aiheuttanut muitakaan oireita.

Klaara kaivamassaan poterossa

Kunhan saan kanala-lampola-projektin onnistuneesti valmiiksi onkin jo seuraava projekti tiedossa. Aion tuunailla vanhoista vauvojen vaatteista harjakoirille vaatteita. Vanhat vaatteet alkavat olemaan jo kulahtaneita ja viime talvena totesin, että kun koiralle tulee ikää niin se alkaa palelemaan helpommin. Meilläkin vanha hirsitalo, joka ei ole kaikkein lämpimimmästä päästä, joten jonkinlaiset talvisisäasut on tarpeen Zaralle ja Keijulle. Erilaisia vilttejä meillä onkin sohvalla ja sieltähän nuo nakupetterit varmimmiten joutuu houkuttelemaan ulos tuonne kylmään tuuleen.

Aurinkoisia syyskelejä lukijoille! :)