20 maaliskuuta, 2019

Kevättä kohti...

Ei kyllä kovin keväiseltä tunnu. Tätä kirjoittaessani lunta tupruttaa jälleen. Lunta täällä meillä on vielä runsaasti. Muutamia keväänmerkkejä bongailin tänään lenkillä: pajunkissat sekä joutsenet.

Jälleen tällainen kevyen pitkä väli ollut kirjoittamisessa. Tietokoneeni sanoi itsensä lopullisesti irti useista tekohengitysyrityksistä huolimatta.Onnekseni sain äidiltäni hänen vanhan tietokoneensa, mutta minulla ei ole tässä kuvia, joten tämä kirjoitus tulee olemaan kuvaton :/

Klaara on viime postauksesta lähtien syöny 1st Choicen Hypoallergenic-ruokaa ja lisukkeeksi olen lisännyt hieman kanaa. Tässä hieman mietiskellyt, että en todennäköisesti vaihda tätä nappulaa Klaaralta koska se on sopinut hänelle hyvin.Mitäpä sitä sopivaa ruokaa vaihtamaan jossei ole pakko.

Joulun alla Molla pääsi säikäyttämään oikein huolella. Ajattelin joulutohinoissani trimmaavani ja peseväni koko lauman. Aloitin sitten Mollasta ja Maikista. Operaatio sujui kumpaiseltakin hyvin, ei ongelmia, mutta seuraavana aamuna Molla oli kipeä.Sain paikannettua kivun selkään, vatsaan tai peräpäähän. Niitä kun käsittelin, Mollaa sattui. Koitin kovasti miettiä mitä oli tapahtunut. Oliko Molla tippunut jostain? Joku törmännyt vauhdilla Mollaan? Vai mitä ihmettä. Lopulta päädyin siihen tulokseen että Mollan selkä oli kiukustunut/mennyt juntturaan pesusta ja ulkona olevasta pakkasesta. Koska aikaa on kulunut, en enää tarkalleen muista, mutta kokeeksi annoin Mollalle kipulääkettä, joka helpotti selkeästi neidin oloa. Lisäksi varovaisesti "hieroin" selän aluetta ja päätin seurailla tilannetta. Jouluna tarkastin kaikki "lähialueella" päivystävät eläinlääkäriasemat, jotka olivat Jyväskylässä ja Tampereella. Muistaakseni 25.12 meidän piti mennä sukuloimaan Nokialle ja päätin ottaa tietysti Mollan mukaan ja viedä hänet Tampereelle lääkäriin. Kuinka ollakkaan meidän autosta oli akku tyhjentynyt, joten emme päässeetkään lähtemään. Koska auto oli mykkänä, ei auttanut kun laittaa akku latautumaan ja seurata Mollan vointia. Kipulääke alkoi toimimaan ja Mollan olo koheni, joten päätin syöttää kipulääkettä viikon kuurin. Molla toipui täysin ennalleen <3 Joulu meni hieman sekavissa ja murheellisissa oloissa kun maalailin kauhukuvia ja itkeskelin että taasko pitää yhden laumasta lähteä. Onneksi lääkitys ja selän "hierominen" helpotti ja mamma on omaitsensä ja täysissä voimin.

En nyt muista, kirjoitinko kun Seppo kävi syksyllä, olikohan lokakuuta, hammaskivenpoistossa. Eläinlääkäri suositteli alkuvuoteen suun rtg-kuvausta ja mahdollisesti samalla voisi poistaa hammaskivet, jos sellaisia oli tullut. Tammikuussa Seppo kävi suun rtg-kuvissa ja hammaskiveä oli ehtinyt muodostumaan, joten nekin poistettiin samalla. Meni parisen viikkoa kun heidän hammasspesialistinsä ehti lomansa jälkeen katsomaan Sepon kuvat ja soittelivat tuloksista. Pari poskihammasta suositeltiin poistettavaksi ja siihen operaatioon varasin ajan tämän kuun lopulle.Suoraan sanottuna minua hirvittää kun Seppoa nukutellaan näin useasti pienen ajan sisällä. Kyllähän sen pitäisi perusterveelle koiralle olla turvallista, mutta silti sitä aina pelkää nukutuksia.

Kunhan saan Sepon suu-asian hoidettua, alan selvittelemään tyttöjen sterilointi-asiaa eteenpäin.

Kanojen ja lampaiden uusi asumuskin jäi hieman keskeneräiseksi, talvi tuli ja yllätti. Lisäksi mies vaihtoi työpaikkaa ja oli hieman kiireinen ja väsynyt uusista kuvioista. Onneksi elukat pärjäsivät tämän viimeisen talven hyvin noissa vanhoissa tiloissa. Musta tipu, Mokka, josta viime postauksessa kirjoittelin, vaikutti pariin kertaan alkutalvesta huonolta. Epäilin vahvasti marekia, mutta halusin kokeilla vitamiinipommia, josko se auttaisi oireisiin. Suureksi yllätyksekseni se auttoi ja Mokka on voinut hyvin.Viime syksyn tipuista oli yksi kukko ja muut kanoja, aika hyvä kanaprosentti <3 Nyt täytyy kyllä vahtia himohautojia koska tälle vuodelle ei ole tarkoitus lisätä kanamäärää.

Mukavaa alku kevättä!