Elli (Goldenmind Vexana The Toxic Kiss) muutti tänään pienen mutkan kautta omaan kotiinsa kahden muun kiinanharjakoiran kaveriksi :) Elli muutti miehen ystävän luokse, joten lähdimme miehen sekä tyttöjen (Ellin ja Maikin) kanssa autoilemaan Ellin uuteen kotiin. Alku matka oli aikamoinen katastrofi, molemmat tytöt voivat pahoin. Välissä pidimme pysähdystauon mummuni sekä äitini luona (jonne ihmislapsemme jäi reissumme ajaksi hoitoon). Tauon jälkeen automatka sujuikin huomattavasti paremmin, kumpainenkin rauhoittui nukkumaan ja heräilivät sopivasti lähempänä määränpäätä. Elli oli oikein reipas tyttö, pienen alkujännityksen jälkeen neiti kotiutuikin jo ja varsinkin ruuan päälle kelpasi tutkailla uutta kotia. Kieltämättä yllätyin kun Maikista kaksi vierasta koiraa olivat huihuienooikinämuitakoirianähnytkään. Maalaistollo mikä maalaistollo. Syömisen jälkeen neiti reipastui jonkin verran. Nytpä tiedän että Maikki tarvitsee vieraskoirakontakteja, joten tähän huihui-asiaan tullaan paneutumaan kunnolla. Automatka kuitenkin sujui huomattavasti rauhallisemmin. Taisi neiti olla kaikesta uudesta ihan puhkipoikki ja nukkui koko matkan.
Seppo kävi n.1,5-viikkoa sitten hammaskiven poistossa ja samalla tsekattiin mahdollista syytä Sepon kipumaisiin vingahteluihin. Suusta löydettiin ja poistettiin kaksi hammasta. Verikokeen tuloksessa tulehdusarvot olivat koholla, mutta Seppo söikin jo antibiootti pissasta löytyneeseen vereen, joten ei alettu syöttämään kahta kuuria päällekkäin. Nyt on lääkekuurit (tulehduskipu ja ab) syöty ja katsottu mitä tapahtuu. Kuurien aikana Seppo vinkaisi kaksi kertaa, molemmat liittyi syömiseen. Valitettavasti eilen Seppo vingahti yht'äkkiä, joten tutkimukset jatkukoon. Seppo on kyllä ollut enemmän oma itsensä, joten sikäli alkaa tuo vingahtelu mietityttämään että mistä se johtuu mikäli syy ei ollutkaan hampaissa. Voisiko olla jotain neurologista tms.
Elmosta kirjoitan vielä tähän loppuun vielä hieman. Nesteenpoisto lääkitystä on nyt syöty pienemmällä annoksella viime viikon ma lähtien. Parina päivänä köhähteli pariin otteeseen, mutta tuntuisi siltä että tämä annoson passeli. Nyt odottelemme eläinlääkärin paluuta lomalta, jotta päästään laittamaan Elmon suu kuntoon ja jatkamaan Sepon tilanteen tutkimista.
Värikästä syksyn jatkoa, kuraisia tassunjälkiä unohtamatta! :)
